Harjoittelu 4, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikka, kevät 2021

"Hyväksytysti suoritettu harjoittelu edellyttää, että opiskelija on osoittanut tunnistavansa toimintaan, toimintaterapiaan ja/tai toiminnan tieteeseen liittyviä tutkimustarpeita. Hän on etsinyt tietoa itsenäisesti, tarkastellut sitä kriittisesti ja analysoinut sekä soveltanut sitä oman toimintansa tueksi. Hän on näyttänyt työnsä perustan olevan ajantasaista ja asiakkaalle tarkoituksenmukaista. Opiskelija käyttää argumentaatiota vakuuttaakseen toiset toimintaterapiasta ja inhimillisen toiminnan merkityksestä. Hän on työskennellyt yhteistyössä yhteisöjen kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi hyödyntäen siinä toimintaan osallistumista. Opiskelija on arvioinut kriittisesti toimintaterapian käytäntöä varmistaen sen keskiössä olevan toiminnan ja toiminnallisuuden. Opiskelija on perehtynyt, käyttänyt yhtä toimintaterapian arviointimenetelmää ja osannut tulkita siitä saatuja tuloksia."

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan 13–17-vuotiaita nuoria. Nuorten keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ovat ahdistuneisuushäiriöt, erilaiset masennustilat, syömishäiriöt ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvät haasteet. Hoito koostuu usein eri moniammatillisesta yhteistyöstä ja hoitomuotojen yhdistelmästä, esimerkiksi psykoterapiasta, perhetyöstä, ryhmätoiminnasta ja lääkehoidosta. Myös verkostoyhteistyö perheen, koulun ja sosiaalitoimen kanssa on mahdollista.

Nuorisopsykiatrian avohoitoa toteutetaan kahdessa yksikössä, Jyväskylässä ja Äänekoskella. Liikkuvat sekä videovälitteiset palvelut täydentävät palveluvalikoimaa. Jyväskylän nuorisospykiatrian vastaanottopalvelut ovat muuttaneet kokonaisuudessaan sairaala Novan alueella sijaitsevaan Lasten ja nuorten taloon, rakennus 45:seen toukokuun 2021 lopussa.

Nuorisopsykiatrian vastaanottopalvelut toimivat kolmessa palvelutarpeeseen perustuvassa moniammatillisessa tiimissä, joissa toimintaterapeuteilla on usein konsultatiivinen rooli tiimin ainoana toimintaterapian ammattihenkilönä. Työhön kuuluu potilaan toimintakyvyn arvioinnit ja palvelu-/terapiatarpeen arvioinnit vuorovaikutuksessa potilaan, hänen läheistensä, verkostonsa ja moniammatillisen työryhmän kanssa. Tyypillisimmillään toimintaterapia keskittyy toiminnallisen suoriutumisen arviointiin ja toteutettavaan terapiaan. Lisäksi toimintaterapeutit ohjaavat avohoidon toiminnallisia kuntoutus- sekä arviointiryhmiä. Toimintaterapeuttien työn vaativuutta lisää asiakaskunnan kuormittavuus, työympäristöjen vaihtelevuus, toimintaterapian laadunhallinta, dokumentointi ja palvelukokonaisuuksien hallinta. Nuorisopsykiatrian poliklinikan toimintaterapeuttien tyypillisiä arviointikokonaisuuksia ovat:

Toimintakyvyn arviointi:

1. Tutustuminen, mitä toimintaterapia on, syy toimintakyvyn arvioinnille ja mitä kartoitetaan, nuoren toiveet, Alkuarviointi-lomake, Mielenkiinnon kohteiden kartoitus-lomake.

2. Vanhemman haastattelu (esim. Lähiaikuisen haastattelulomake).

3. Yhteydenotto kouluun/nuorisokotiin tms. vastaavaan.

4. Omat vahvuudet ja asiat, joissa nuori haluaisi kehittyä (esim. OSA-arviointilomake).

5. Kotikäynti (oma huone, kotitöiden osallistuminen, kotiympäristössä toimiminen ja liikkuminen).

6. Toiminnallinen tehtävä (esim. kaupassa käynti, lautapeli).

7. Vuorovaikutustaitojen arviointi (esim. ACIS itsearviointi ja havainnointi).

8. Psyykkisen voinnin arviointi (esim. masennus BDI-21, BAI) SOFAS-asteiko, C-GAS.

+ (kotitehtävien anto)

Toiminnan havainnoinnin apuna voidaan käyttää VQ Toimintaan motivoitumisen arviointia, AMPS Motoristen ja prosessitaitojen arviointia, ACIS Viestintä ja vuorovaikutustaitojen arviointi tai MOHOST Inhimillisen toiminnan mallin seulonta-arviointia.

Itsearviointi- ja haastattelumenetelminä voidaan käyttöö COPM Kanadalainen toiminnallisen suoriutumisen mittaria tai OSA toimintamahdollisuuksien itsearviointia.

ADHD- & ADD-arvioinnit:

1. Tutustuminen, mitä arviointiin kuuluu, Alkuarviointi-lomake, Mielenkiinnon kohteiden kartoitus-lomake.

2. Oulu ADHD-haastattelut nuorelle ja vanhemmalle/vanhemmille.

3. Koulun haastatteleminen ja tarvittavien lomakkeiden täyttö (joku joka näkee nuorta useimmin) sekä koulun arviot.

4. Viikon ajankäyttötaulukko kotitehtävänä tai käynnillä.

5. Kotikäynti.

6. Toiminnallinen tehtävä (esim. kaupassakäynti tai hienomotorinen tehtävä, ohjeiden lukeminen ja noudattaminen sekä toiminnanohjaus).

Aspergerin oireyhtymän arviointi:

1. Tutustuminen, mitä arviointiin kuuluu, Alkuarviointi-lomake, Mielenkiinnon kohteiden kartoitus-lomake.

2. Oulu Asperger-haastattelut nuorelle ja vanhemmalle/vanhemmille.

3. SRS-lomake koululle (joku joka näkee nuorta useimmin) sekä koulun arviot.

4. Viikon ajankäyttötaulukko kotitehtävänä tai käynnillä.

5. Kotikäynti.

6. Toiminnallinen tehtävä (esim. kaupassakäynti).

7. ACIS-itsearviointi ja toimintaterapeutin havainnointi.

8. tarkkaavaisuuden arviointi (esim. ADHD-oirekartoituslomake).

Toimintaterapeutin toteuttamat laajat toimintakyvyn arviointijaksot kestävät tyypillisesti 5-10 kertaa sekä määräaikainen yksilöllinen toimintaterapiajakso 10-15 kertaa. Toimintaterapiassa työskennellään psyykkisten sairauksien tuomien rajoitteiden kanssa parantamaan nuoren selviytymistä arjessa esim. itsestä- ja ympäristöstä huolehtimisessa, asioimisessa, kanssakäymisessä, tunnetaidoissa, mielekkäässä tekemisessä sekä yhteiskuntaan osallistumisessa. Toimintaterapeutit tekevät yhteistyöjakson jälkeen jatkosuosituksia osaksi hoito- ja kasvatussuunnitelmaa.

Toimintaterapeutit ohjaavat muiden ammattiryhmien kanssa erilaisia, tarvekeskeisiä max 8-hengen ryhmiä, jotka kootaan potilaiden tavoitteet huomioiden.

Perustason sairaanhoidon tehtävänä ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä kuuluisi toteuttaa hoidollista interventiota (koulupsykologi, - kuraattori, - terveydenhoitaja, nuorisovastaanotto tms.), mutta varsinkin useissa ADHD- ja Aspergerepäilyissä diagnostiset tutkimukset toteutuvat silti KSSHP:n erikoissairaanhoidossa. Nuorisopsykiatrian avohoidon toimintakyvyn arvioon lähetetään nuoret, joiden toimintakyky on laskenut tai ollut hyvin alhainen 6kk ajan, heillä on psyykkistä oireilua, eivätkä perustason interventiot auta.

Toimintaterapeutit purkavat nuorten toimintaterapiajonoa järjestyksessä pyrkien noudattamaan 3 kuukauden hoitotakuuaikaa. Tällä hetkellä (kevät 2021) hoitotakuuaika ei ole toteutunut. Arviojaksolla toimintaterapeutti kartoittaa päällimmäiset psykiatriset oireet ja niiden vaikutukset potilaan toimintakykyyn. Nuoren tulee olla motivoitunut ja sitoutunut käynteihin. Arviointijakson jälkeen nuori voi jatkaa toimintaterapiaa polilla tai hänelle haetaan Kelan kautta toimintaterapeuttista kuntoutusta tai muita tukitoimia. Avohoidon periaatteena on kannustaa nuoria omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen. Toiminnallisten menetelmien käyttö edellyttää laajaa valikoimaa ajanmukaisia toiminnallisia ja luovia menetelmiä. Paljon käytetään myös psykoedukatiivista lähestymistapaa.

Harjoittelun arviointilomake

Nimesin harjoittelun ajalle neljä tavoitetta, joiden pohjalta arvioin osaamistani numerotasojen mukaisesti ja ohjaajani kirjasi palautetta.

OSAAMISEN TASOT

1. Mainittu osaaminen kuvaa minua vain vähän.

2. Mainittu osaaminen kuvaa minua jossain määrin.

3. Mainittu osaaminen kuvaa minua melko paljon.

4. Mainittu osaaminen kuvaa minua paljon.

5. Mainittu osaaminen kuvaa minua erittäin paljon.

1. Tavoite

Opin tuntemaan erikoissairaanhoitoon, nuorisopsykiatriseen ja toimintaterapiaan pääsyn lähetekriteerit.

Osaamisen taso 3.

Osaamiset:

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen, SYHTE

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöosaaminen, SYHYM

Toimintaterapiaprosessin ja ammatillisen harkinnan osaaminen, SOTPR

Ohjaajan palaute:

Oleellisintahan harjoittelullesi ja sijaisuudellesi oli perehtyä toimintaterapian lähetekriteereihin nuorisopsykiatrialla, mitkä omaksuit mielestäni nopeasti ja osaksi työtoimintaasi. Tämä näkyi mm. taitonasi tehdä rajanvetoa tiimissäsi, kun tiedostit ettei jokin asiakas itseasiassa voi tulla pyydetyllä tavalla toimintaterapian asiakkaaksi. Tämä oli iso tavoite, mutta uskon että lähetetiimissä ollessasi sait myös tehokkaasti käsityksen nuorisopsykiatrian ja esh lähetekriteereistä ainakin siinä määrin, kuin sinulla oli tarvetta.

2. Tavoite

Opin palveluohjauksen periaatteita, eli minne voin ohjata, miksi ja miten (+ tukihakemustietämys).

Osaamisen taso 4.

Osaamiset:

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen, SYHTE

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöosaaminen, SYHYM

Vastuullisen toimintaterapiatyöskentelyn osaaminen, SOTVT

Toimintaterapiapalvelujen johtamisen ja edistämisen osaaminen, SOTJO

Ohjaajan palaute:

Tukihakemustuntemus päivittyy työssämme jatkuvasti ja vain tekemällä, kun meillä tulee vastaan asiakkaista uusilla tarpeilla. Lähdit mielestäni ennakkoluulottomasti ja pelottomasti selvittämään tarvittavia tukihakemuksia ja niiden vaatimuksia itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Selvitit mahdollisia nuorta hyödyttäviä palveluita ja jos et saanut selvää palveluiden viidakosta, niin kysyit, mikä on erittäin hyvä. Sinulla on tiedonhakutaitoa ja terävää arviointikykyä, joiden avulla pohdit, mistä asiakkaalle olisi eniten hyötyä.

3. Tavoite

Opin rakenteisesta kirjaamisesta sekä väliarviointien/lausuntojen tekemisestä.

Osaamisen taso 2.

Osaamiset:

Toimintaterapiapalvelujen johtamisen ja edistämisen osaaminen, SOTJO

Vastuullisen toimintaterapiatyöskentelyn osaaminen, SOTVT

Ohjaajan palaute:

Omaksuit rakenteisen kirjaamisen nopeasti ja itsenäisesti. Kirjaamiskielesi on hyvää ja luontevaa, mistä en huolestunut missään vaiheessa jakson aikana. Annoit minulle joitain yhteenvetoja luettaviksi, mikä kertoi minulle siitä, että olet halukas saamaan kommenttia ja kehittymään. Kommenteissani saatoin keskittyä melko pieniin seikkoihin, mikä tarkoitti sitä, että yhteenvedoissa ja lausunnoissakin sinulla on perusteet, äidinkieli ja kokonaisuus hallinnassa.

4. Tavoite

Tutustun käytetyimpiin arviointimenetelmiin (esim. COPM, ACIS, MOHOST, SRS, Oulu Asperger, VQ, OSA, TVPS)

Osaamisen taso: 3.

Osaamiset:

Toimintaterapian teoreettisen perustan osaaminen, SOTTP

Vastuullisen toimintaterapiatyöskentelyn osaaminen, SOTVT

Ohjaajan palaute:

Opiskelijan tavoitteena tämä on valtava, mutta työntekijän roolissa realistinen, naurettavaa kyllä. Tutustuit arviointimenetelmiin oma-aloitteisesti ja nuortesi tarpeiden mukaan. Otit käyttöön suurimman osan näistä arviontimenetelmistä ja hyödynsit niiden antamaa tietoa nuoren toimintakyvystä yhteenvedoissasi ja interventioiden suunnittelussa. Perehdyit laajasti arviointimenetelmien taustalla olevaan teoriaan, millä perustelit ammatillisia valintojasi nuoren kuntoutuksen suunnittelussa.

Vapaa sana:

Kaiken kaikkiaan kanssasi oli helppoa ja rikasta tehdä kollegiaalista yhteistyötä. Koin, etten keskustellut viikottaisissa tapaamisissamme opiskelijan vaan tasavertaisen kollegan kanssa. Olet työtekijänä avoin, rehellinen, omat rajasi tunnistava ja hyvää ilmapiiriä luova. Toivon todella, että saat jatkaa meillä töissä pidempään.

Toiseltakin nuorisopsykiatrian toimintaterapeutilta kyselin kommentteja, ja hän sanoi seuraavaa: ”Tomera ja jämäkkä. Loistava keskustelija: ottaa vaikeitakin asioita rohkeasti esille ilman, että turhaan haastaa asiakasta. Toimii siis vuorovaikutuksessa asiakkaan ehdoilla. Nuorten kokemukset ja palaute on ollut pelkästään positiivista, mikä on paljon meidän työkentällä!” Olet ryhmässä aktiivinen suunnittelija ja selvästi ohjaajan roolissa, myös oma-aloitteisena ja tomerana, mutta myös lempeänä ja ymmärtäväisenä.

Pohdinta:

Tämä harjoittelu on ollut edeltävistä harjoitteluista kaikista itsenäisin, opettavaisin ja antoisin. Nuoret asiakasryhmänä ja toimintaterapeutin työnkuvan arviointipainotteisuus ovat tällä hetkellä minulle yksi mieluisimmista konteksteista työskennellä ja aloittaa omaa toimintaterapeutin ammatillista uraa ja kehittää osaamista. Työsuhteinen harjoittelu lisäsi motivaatiotani aiempiin harjoitteluihin verrattuna: työ on laadultaan hyvin itsenäistä, mutta samalla moniammatilista ja verkostotyöskentelyä, joiden tasapainosta pidän. Myös työyhteisö on tukenut ammatillista kasvuani ja opettanut minulle valtavasti (niin toimintaterapeutit kuin muut ammattiryhmät). Kuitenkin vielä tässä vaiheessa uran aloittamista, kopioin paljon muilta sopeuttaen käyttäytymistäni ja toimintojani heihin peilaten. Minulle ei ole vielä muodostunut vahvaa omaa ammatillista identiteettiä tai kokemuspohjaa, mutta pyrin olemaan armollinen itseäni kohtaan. Tästä näkökulmasta katsoen, perehdyttämisen tärkeys ja työyhteisön jäsenten tuki korostuu.

Olen aiemmin työskennellyt mm. nuorisokodin ohjaajana, mistä on ollut hyötyä myös nykyisessä asemassa toimimiseen. Olen huomannut, että vuorotyö ei minulle sopivaa, vaan nautin arkipäivätyöstä. Erityisesti nuorisopsykiatrialla omaa hyvinvointiani lisää se, että saan ajoittaa työpäiväni arkisin klo 7–18 välille, mikä tarjoaa valtavasti joustavuutta niin minulle, kuin potilaille ja heidän verkostoilleen.

Harjoittelussa toimin lisäksi työparina toiminnallisessa ryhmässä sosiaalityöntekijän kanssa. Ryhmän maksimikoko oli 8 16–17-vuotiasta nuorta ja tyypillisesti nuoria oli yhtä aikaa enintään 5 paikalla. Suunnittelimme ja jaoimme vastuutehtäviä sekä kirjauksia tasapuolisesti työparin kanssa. Ryhmän ja osallistujien erityispiirteinä olivst sosiaaliset - ja vuorovaikutukselliset haasteet, mikä myös näkyi ryhmään valituissa toiminnoissa -kuten luovien kirjallisten menetelmien suosimisessa. Myös ryhmäytymisen haasteet olivat havaittavissa, koska ryhmän jäsenissä ja osallistumisessa oli kevään aikana vaihtuvuutta.

Nuorisopsykiatrian poliklinikan toiminta on eräänlaisessa murroksessa erityisesti toimitilojen muuton vuoksi (toukokuun 2021 lopussa). Pohdintana tällä hetkellä on mahdolliset hoidettavien potilasmäärien vähenemiset, jonojen kasvaminen, hoitoaikatakuiden rikkominen, ja edellä mainittujen asioiden seuraukset toimintaan, työntekijöiden sekä potilaiden ja heidän läheisten hyvinvointiin. Moni kokenut poliklinikalla jo vuosia työskennellyt ammattihenkilö kertoo vaihtavansa työpaikkaa kuormituksen ja tyytymättömyyden vuoksi.

Erityispiirteitä, joita huomasin ollessani harjoittelussa nuorisopsykiatrian poliklinikalla:

- oman työn aikataulutus ja potilasmäärätavoitteet

- potilaspolun, potilaan toimintaympäristön sekä verkostoyhteistyön ja palveluohjauksen tuntemus

- miten toimia, jos potilas ei ole motivoitunut

- toimintaterapeutin havainnoinnin merkitys

- terapiasuhde (nuorten kanssa yhteistyösuhteen luominen tapahtuu keskustelemista ja

toimintaa yhdistäen), terapeuttisen suhteen tärkeys, kiintyminrn, työntekijävaihtuvuuden vähentäminen, pysyvyyden luominen

- nuorisopsykiatrisessa toimintaterapiassa nimenomaan nuoruusikä ja siihen liittyvät kehitystehtävät vaikuttavat toimintaterapeuttien työn sisältöön

- tärkeä osa toimintaterapeuttien työtä on yhteyksien

tunnistaminen arjen toimintakyvyn ja psyykkisen oirehdinnan välillä ja nuoren voimavarojen

esiin tuominen

- eri ammattilaisten tietämyksen kokoaminen ja esiintuominen tiiviisti

- toimintaterapeuttien tehtävänä on tehtyjen havaintojen merkityksen osoittaminen ja

tulkitseminen nuorelle itselleen, hänen perheelleen ja verkostolleen sekä nuoren tukeminen

asetettujen hoidollisten tavoitteiden saavuttamisessa

- toimintaterapeuteille ohjautuu erityisesti nuoria, joilla itsen ilmaiseminen sanallisesti

ei ole luontevaa tai mahdollista esimerkiksi iästä tai psyykkisestä oireilusta johtuen

- toimintaterapeutin yksilöllisillä ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi

työn sisältö muotoutuu

- toimintaterapeuttien erityisosaamisena voimavaralähtöinen ja -keskeinen työskentelytapa, nuoren luonnollisten toimintaympäristöjen hyödyntäminen ja ylipäätään

ympäristöön liittyvien tekijöiden huomioimista nuoren kokonaisvaltaiseen arviointiin ja

hoitoon liittyen

- työnkuvan rajaamisen tärkeys (mikä soveltuu paremmin esim. lastensuojelulle)

- jokaisen toimintaterapeutin osuus muiden ammattiryhmien käsitykseen toimintaterapeuttisesta osaamisesta

- terapeutin itsen tietoinen käyttö ja nuorten osallistaminen (haastamisen ja hyväksymisen tasapaino)

- nuorten puhumattomuus ja toiminnan kautta helpompi saavutettavuus

- erilaisten itsearviointimenetelmien ja toiminnan havainnoinnin hyödyntäminen

- toimintakyvyn tutkimus ilman konkreettisten toiminnallisten tilanteiden havainnointia ei

välttämättä anna riittävästi tai oikeaa tietoa nuorten toimintakyvystä, voimavaroista, todellisesta osaamisen tasosta tai toimintakykyä heikentävistä tekijöistä (ihannetapauksessa toimintakyvyn tutkimus toteutuu osittain vastaanottotilojen ulkopuolellakin, nuoren luonnollisissa toimintaympäristöissä, mutta tämä tutkimustilanne ei aina toteudu käytännössä)

- toimintakyvyn tutkimuksessa erityisosaamisen alueita ovat toiminnan analyysi ja

havainnointi sekä ympäristötekijöiden huomioiminen osana tutkimusta